
Alla olevassa kuvassa on näkyvissä Word -97 version työtila. Siitä on erotettavissa useita eri osia, joiden tuntemus on sikäli tarpeen, että puhuttaessa jostain osasta tarkoitamme samaa ohjelman osaa. Windows-ohjelmat on yleensä rakennettu samoin, joten yhden ohjelman tuntemus helpottaa myös uuden oppimista.
|
Merkintä |
|
|
Ctrl |
Control-näppäin; näppäimistön vasemmassa alakulmassa |
|
Vaihto |
Vaihtonäppäin (Shift-näppäin); näppäimistöllä
vasemmalla toinen alhaalta lukien, Ctrl-näppäimen yläpuolella. Joskus
puhutaan myös korotusnäppäimestä. |
|
Sarkain |
Sarkain-, tab- tai sisennysnäppäin; näppäimistöllä
vasemmalla Caps Lock –näppäimen yläpuolella. |
|
Esc |
Escape-näppäin. Näppäimistön vasemmassa yläkulmassa. |
|
Alt |
Alt-näppäin; näppäimistöllä välinäppäimen vasemmalla
puolella. |
|
AltGr |
AltGr-näppäin; näppäimistöllä välinäppäimen oikealla
puolella. |
|
Enter |
Enter- tai Return-näppäin; iso näppäin
aakkosnäppäimistön oikeassa laidassa. |
|
Del |
Delete-näppäin. Näppäimistöllä Enter-näppäimen
oikealla puolella. |
|
F1 .. F12 |
Toimintonäppäimet (funktionäppäimet); näppäimistön
yläosassa. |
|
Vaihto+A |
Paina vaihtonäppäin alas ja paina a-kirjainta. |
|
Ctrl+Vaihto+M |
Paina Ctrl-näppäin alas ja pidä se pohjassa, paina
myös vaihtonäppäin alas ja pidä myös se pohjassa sekä paina vielä lopuksi
m-kirjainta. |
![]()
Otsikkopalkilla on paljon eri funktioita Windows-ohjelmissa. Ensimmäinen on
ikkunan liikuttaminen. Kun hiiren kursori viedään otsikkopalkin päälle ja
painetaan hiiren 1-näppäin (yleensä vasen) pohjaan ja pidetään siellä, voidaan
ikkunan paikkaa siirtää näytöllä.
Tekstin käsittelyssä tosin ohjelman ikkuna on yleensä aina siten, että se peittää koko näytön, jotta työtila olisi mahdollisimman suuri.
Toinen on tiedoston nimen näyttäminen, jos auki oleva tiedosto peittää koko työtilan.
Muita toimintoja, joita voidaan suorittaa vain
otsikkopalkista ovat ikkunan koon
muutokset, joita on kolme: Ohjelma voidaan pienetään tehtäväpalkkiin näpäyttämällä
–painikkeesta.
Painamalla
-painiketta
saadaan ohjelma palautumaan edelliseen kokoonsa ikkunaksi ja samalla painike muuttaa muotoaan. Painamalla tätä
muuttunutta painiketta
,
ohjelma saadaan peittämään koko näyttö,
jolloin työskentelytila on mahdollisimman suuri.
Ohjelma voidaan myös lopettaa, painamalla oikeassa
yläkulmassa olevaa
-painiketta,
sama toiminto voidaan tehdä ainakin neljällä eri tavalla.
![]()
Ylhäällä olevassa kuvassa on nähtävinä Word -97:ssa oletuksena olevat valikot. Niitä voi tietenkin muokata, kuten
myös työkalurivejä ja lähes kaikkea
Windows-ohjelmissa. Niihin voi poistaa tai lisätä eri toimintoja tai peräti
tehdä uuden valikon. Muokkaaminen tapahtuu siten, että viedään hiiren kursori
valikkorivin päälle ja valitaan ilmestyvästä valikosta Mukauta…
Tämän jälkeen valikoista voidaan raahata pois turhat toiminnot ja lisätä sieltä
mahdollisesti puuttuvia.
Windows-ohjelmien käyttö helpottamaan eri tietokoneohjelmien tekijät ovat lupautuneet käyttämään tiettyjä sijoitteluja ja näppäinyhdistelmiä, jotka toistuvat samoina useissa Windows-ohjelmissa. Tiedosto-, Muokkaa-, Ikkuna- ja Ohje-valikot ovat löydettävissä jokaisesta Windows-ohjelmasta. Lisäksi niiden sisältö on samanlainen.
Valikoissa
on mahdollista tehdä kolmen tyyppisiä valintoja. Katsotaan tarkemmin Tiedosto-valikon kohtia Uusi…, Lähetä
ja Tallenna.
Sulje-komennossa, ei ole mitään ylimääräistä, jolloin voi odottaa, että jotain tapahtuu heti. Tässä tapauksessa asiakirja sulkeutuu.
Kun taas Uusi-komennossa on kolme pistettä tekstin perässä. Tällöin voi odottaa, että joutuu vastaamaan, johonkin dialogiin, tässä tapauksessa millaisen asiakirjan haluaan aloittaa.
Napautettaessa
valintaa Lähetä, saadaan esille alivalikko, josta voidaan valita lisää
eri toimintoja samoilla edellä annetuilla kolmella eri periaatteilla.
Tämän lisäksi valikon jokin toiminto eli komento voi olla harmaana, kuten viereisessä kuvassa Leikkaa- ja Kopioi-komennot. Tämä tarkoittaa sitä, että ko. valintaa ei voida tehdä. Kuvan esittämässä tapauksessa mitään ei ole valittu, siis mitään ei voida myöskään kopioida tai siirtää eli leikata.
Valikkoja, kuten useimpia Windowsin osia voidaan käyttää myös näppäimistöltä. Alt-näppäin vai valikkoon ja alleviivatun kirjaimen painaminen avaa ko. valikon. Esimerkiksi painettaessa Alt+T avataan Tiedosto-valikko. Painettaessa uudelleen T-kirjainta saadaan aikaan tallennus.
Valikko-rivillä nähtävät
-painikkeet
vaikuttavat auki olevaan asiakirjaan, samoin kuin edellä esitellyt otsikkopalkissa olevat samanlaiset painikkeet.
Tiedosto-valikko sisältää jokaisessa
Windows-ohjelmassa ainakin seuraavat toiminnot: Lopeta,
Tallenna, Tallenna nimellä, Uusi, Avaa, Sulje ja Tulosta. Joissain ohjelmissa voi olla muitakin toimintoja,
kuten esimerkiksi Sivun asetukset.
Uuden Windows-ohjelman omaksumista helpottaa esimerkiksi se seikka, että ohjelman voi aina lopettaa valitsemalla Tiedosto/Lopeta.
Valinta suoritetaan siten, että napautetaan hiiren 1-näppäimellä ensin haluttu valikko auki, jonka jälkeen avautuneen valikon päällä hiiren kursoria kuljettaen viedään se halutun toiminnon päälle. Valittuna oleva toiminto värjäytyy kuten vieressä olevassa kuvassa. Tämän jälkeen voidaan jälleen painaa hiiren 1-näppäintä, jolloin valinta tulee suoritetuksi. Tässä tapauksessa ohjelman lopetus.
Valikossa olevien komentojen edessä ja perässä on usein erilaisia
merkintöjä, esimerkiksi Tallenna-valinnan jäljessä on Ctrl+S. Tämä tarkoittaa
sitä, että painettaessa Ctrl-näppäintä ja S-kirjainta saadaan aikaan sama
toiminto eli tallennus. Tallenna valinnan edessä on myös levykkeen kuva
.
Tällä viitataan Vakio-työkalurivissä olevaan samaan kuvakkeeseen, josta myös
tallentaminen voidaan tehdä.
Jokaisen
Windows-ohjelman Muokkaa-valikon ensimmäisessä osiossa on toiminto Kumoa.
Tämä toiminto on erittäin hyödyllinen ja Word -97:ssa erittäin tehokas. Yleensä
tavallisissa Windows-ohjelmissa voidaan peruuttaa 3-5 viimeisintä toimintoa.
Word-ohjelmassa voidaan vaikka koko päivän työ peruuttaa valitsemalla aina
kumoa yhä uudelleen ja uudelleen. Huomaa myös, että toiminto saadaan aikaan
myös näppäimillä Ctrl+Z. Myös näppäimet
Alt+del –näppäimet ajavat saman
asian.
Muokkaa-valikon toisesta osiosta löytyvät myös Windows-ohjelmien käyttöön erittäin kiinteästi kuuluvat toiminnot. Ne ovat Leikkaa, Kopioi ja Liitä. Näiden toimintojen avulla on mahdollista kopioida ja siirtää esimerkiksi tekstiä paikasta toiseen tai asiakirjasta toiseen. Lisäksi näiden toimintojen kautta on jopa mahdollista siirtää eri ohjelmista tietoa toiseen.
Tekstin (tai minkä tahansa objektin) kopiointi (tai siirto) tapahtuu siten että:
- valitaan ensin siirrettävä objekti, esimerkiksi maalataan teksti tai napautetaan kuvaa, tämän jälkeen voidaan antaa valikkokomento Muokkaa/Kopioi.
Ihmettelet ehkä miksi mitään ei tapahtunut (tekstiä siirrettäessä siirrettävä teksti siirtyy leikepöydälle ja katoaa samalla alkuperäisestä paikasta, mutta ei kopioitaessa). Tämä johtuu siitä, että kopioitava teksti kopioitui Leikepöytä-nimiseen ohjelmaan.
- siirretään kursori paikkaa, jonne kopioitava teksti halutaan.
- valitaan Muokkaa/Liitä, jolloin kopioitu teksti ilmestyy siihen paikkaa, jossa kursori on
Haluttaessa siirtää tekstiä käytetään toimintoa Muokkaa/Leikkaa, jolloin valittu teksti häviää leikepöydälle. Tämän jälkeen siirretään kursori haluttuun paikkaa ja toimitaan samoin kuin kopioidessa.
Kopiointi ja leikkaaminen on monta kertaa paras tehdä näppäimistöltä. Syitä on monia, esimerkiksi nopeus ja hiiren huono käyttötaito. Alhaalla olevassa taulukossa on esitelty mitä näppäimiä voi käyttää. Siinä on erikseen Windows- ja Mikrosoft-näppäimet. Jako voi tuntua hassulta, koska Windows on Mikrosoftin tekemä, mutta Windows-näppäimet toimivat jokaisessa Windows-ohjelmassa.
|
Toiminto |
Windows |
Microsoft |
Työkalurivi |
|
Tekstin maalaus |
Vaihto + nuolinäppäin |
Hiirellä raahaten |
|
|
Kopioi |
Ctrl + Insert |
Ctrl + C |
|
|
Leikkaa |
Vaihto + Delete |
Ctrl + X |
|
|
Liitä |
Vaihto + Insert |
Ctrl + V |
|
Ikkuna-valikolla
on loogisesti vain ikkunoihin liittyviä toimintoja. Kuten lähes kaikissa Windows-ohjelmissa,
myös Word:issä on mahdollista avata useita asiakirjoja yhtä aikaa.
Ikkuna-valikon viimeisen osion kautta yksinkertaisesti vaihdetaan asiakirjasta toiseen. Esimerkiksi kuvassa on auki peräti
6 Asiakirjaa.
Asiakirjat voidaan myös järjestää kaikki siten, että molemmat tai kaikki asiakirjat ovat näkyvissä. Kuvan tilanteessa Wordin työtila jakaantuisi 6 osaan tai ikkunaan.
Jaa-toiminnolla asiakirja jaetaan kahteen osaan, jolloin voidaan kirjoittaa helposti vaikka asiakirjan alkuun ja loppuun.
Uusi ikkuna –valinta avaa uuden ikkunan jo auki olevasta asiakirjasta eli tekee kopion valitusta asiakirjasta.
Jokaisessa Windows-ohjelmissa on viimeisenä Ohje-valikko. Sitä kautta saadaan tietoa ohjelman toiminnasta. F1-näppäimen painaminen ajaa saman asian. Tällöin käynnistyy pieni ohjelma, nimeltä avustaja

Kuva 2: Klemmari-avustaja

Tästä kannattaa valita kohta: Näytä ohjeaiheet, jolloin käynnistyy varsinainen Microsoft Word Ohje.
Siinä on kolme välilehteä: Sisällys, Hakemisto ja Etsi, joita napauttamalla saadaan hiukan erilaisia ohjeita.
Sisällys-välilehdellä on kerätty aihepiireittäin valmiiksi joitain ohjeita. Hakemisto-välilehdellä ohjeiden aiheet ovat aakkosjärjestyksessä. Tehokkain valinta Etsi, mahdollistaa avustetietojen etsimisen hakusanojen perusteella.
Word -97:ssa on 13-valmiiksi tehtyä työkaluriviä. Painamalla
työkalurivin päällä hiiren 2-näppäintä saadaan näkyviin kuvassa oleva valikko,
josta voidaan valita halutut työkalurivit. Yleensä työkaluriveistä on näkyvissä
Vakio- ja muotoilu-työkalurivit sekä piirto, joista
enemmän
tuonnempana.
Haluttaessa työkalurivi näyttöön, sen kohdalle lisätään tarkistusmerkki, aivan kuten Vakio-, Muotoilu- ja Piirto-tehtäväpalkkien kohdalla on.
Työkaluriveistä voidaan, samoin kuin valikoistakin, poistaa tarpeettomia toimintoja. Tietenikin toimintoja voidaan myös lisätä.
Esimerkiksi jos halutaan lisätä Vakio-työkaluriviin toiminto: Muuta kirjaintaso, toimitaan seuraavasti:
Ø Valitaan mukauta
Ø Valitaan välilehti komennot
Ø
Valitaan kohta Muotoilu ja etsitään
-painike
Ø Raahataan painike Vakio-työkalurivin päälle siten, että näkyviin saadaan pystyviiva
Ø Vapautetaan hiiren painike ja suljetaan dialogi
Työkalurivit sisältävät usein kuvakkeita, joiden tulkinta on sangen vaikeaa. Tätä helpottamaan on tehty aputoiminto, joka näyttää pienen selitetekstin kun hiiren kursori jätetään vähäksi aikaa painikkeen päälle.
Vakio-työkalurivin
toiminnot ovat oikealta vasemmalle: Uusi,
Avaa, Tallenna, Tulosta, Esikatselu, Kieliasun tarkistus, Leikkaa, kopioi,
Liitä, Muotoilusivellin, Kumoa, Tee Uudelleen, …
Muita tärkeitä ovat oikeassa reunassa olevat Zoomaa ja Näytä tai piilota koodit ja palstat sekä Lisää taulukko.
Muotoilu-työkalurivissä on ensimmäisenä kursorin kohdalla vaikuttava tyyli, fontti ja fontin koko.
![]()
Muotoilunäppäimet Lihavointi, Kursivointi ja Alleviivaus ovat seuraavina.
Tekstin tasausnäppäimet: Tasaa vasemmat reunat, keskitä, Tasaa oikeat reunat ja Tasaa molemmat reunat ovat seuraavat neljä pikanäppäintä.
Loput näppäimet ovat: Numeroitu luettelo, luettelomerkit, pienennä sisennystä, suurenna sisennystä, ulkoreuna, korotus ja fontin väri.
Tämä työkalurivi on tyypillisesti Wordin työtilan alareunassa.
![]()
Viivaimen avulla voi suorittaa monta eri tekstin muotoilutehtävää. Marginaalien muuttaminen ja sarkainten asetus mm. käyvät helposti ja nopeasti tätä kautta.

Lisäksi uusien sarkain kohtien asetus käy tästä napauttamalla hiirellä
halutussa kohdassa. Väärään kohtaan tullutta sarkainta voi siirtää tai sen voi
vetää pois työtilaan.
Tilarivi on Word-ohjelman alareunassa.
Ensimmäisessä osiossa on kursorin paikkaa asiakirjassa selittävä osio. Tässä tapauksessa kursori on sivulla 7, osassa 1 ja dokumentissa 7/29 sivua yhteensä.
Toisessa osiossa (AI) on kursorin paikka annettu vieläkin tarkemmin eli jälleen esimerkissämme kursori on 16 cm sivun yläreunasta, rivillä 14 ja sarkaimen 5 kohdalla.
Muut tilarivissä olevat osiot eivät ole näin selkeitä. NAUH, liittyy makrojen nauhoitukseen, sitä kaksoisnapauttamalla saa esille dialogin, josta voi aloittaa makrojen nauhoituksen.
Kaksoisnapauttamalla MUOK-kohtaa, saat käyttöösi muokkaustilan. Tämä on tila, joka osoittaa asiakirjan lisätyt, muokatut ja poistetut kohdat.
Kaksoisnapauttamalla LAAJ-osiota Word siirtyy laajennustilaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hiirtä napsauteltaessa tai näppäintä painettaessa Word valitsee automaattisesti tekstiä.
KORV-osion aktivoiminen kaksoisnaputtamalla saa Wordin siirtymään korvaustilaan. Oletusarvon mukaanhan Word lisää kirjoittamasi merkit asiakirjaan sitä mukaa kuin kirjoitat ne. Korvaustilassa voit halutessasi kirjoittaa entisen tekstin päälle eli korvata entiset merkit ilman että niitä tarvitsee erikseen poistaa.
Kaksoisnapauttamalla WPO-osoiosta saat nähtäväksi WordPerfect-ohjeet.
Kuvassa näkyvä viimeinen osio näyttää oikein kirjoituksen tilan. Kaksoisnapauttamalla tätä osiota Word etsii kappaleesta, jossa kursori on, lähimpänä olevan väärin kirjoitetun sanan.
Tilarivillä voi näkyä myös tämä
–kuvake.
Se tulee näkyviin taustatallennuksen aikana. Lisäksi tulostuksen aikana tulee näkyviin
–kuvake,
jota kaksoisnapauttamalla voidaan tulostus keskeyttää.
Kirjoitetutun tekstin tallentaminen on yksi tekstinkäsittelyä nopeuttava tekijä. Teksti kannattaa aina tallentaa, vaikka sillä olisi pituutta vain sivu verran ja vaikka sitä ei enää tarvitsisi esimerkiksi tulostuksen jälkeen. Tähän on ainakin kaksi syytä.
Ensimmäinen on se, että paperilta näkee usein paremmin tekstissä olevat virheet kuin näytöltä. Kun teksti on tallessa voidaan virhe korjata ja tulostaa teksti uudelleen.
Toinen, ehkä yleisempi syy Windows-ympäristössä, on tulostuksen tai ohjelman jumittuminen, jolloin tekstiä ei saada enää tallennettua eikä tulostettua. Tulostuksen jumittumisen syy voi olla verkossa, tulostimen muistin vähyydessä tai vaikkapa paperin jumittumisessa tulostimeen. Vaikka teksti olisi ollutkin virheetöntä, se joudutaan tulostamaan uudelleen ja jos sitä ei ollut tallennettu se joudutaan myös kirjoittamaan uudestaan.
Kenenkään ei pitäisi työskennellä siten, että tallentaa vain kerran päivässä lopettaessaan kirjoittamisen. Edellä on esitelty syitä miksi. Kuinka usein sitten pitäisi tallentaa?
Nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa: Kun on työskennellyt 10 minuuttia tai saanut kirjoitettua yhden sivun.
Toinen hyvä periaate on tallentaa aina kun tekee suuria muutoksia asiakirjaan. Tällaisia suuria muutoksia ovat esimerkiksi kuvan liittäminen, taulukon tekeminen, oikoluku tai tulostus. Tällöin, jos muutos sotkee asiakirjan tai kaataa Windowsin, se voidaan aina palauttaa ulkoisesta muistista.
Word -97:ssä on automaattinen varmennus, joka tallentaa tekstin aina automaattisesti halutun välein. Tallennusväliksi on oletuksena asennettu 10 minuuttia. Varmuuskopiosta on eniten hyötyä silloin, kun ohjelma jumittuu. Käynnistettäessä uudelleen Word kysyy avataanko tiedostosta varmuuskopio? Varmuuskopioinnin asetuksia voi muuttaa valikon kohdasta Työkalut/Asetukset/Tallenna.
Jokaisessa Windows 95&98 –ohjelmissa tallennus tapahtuu aivan samoin ja samanlaisesta dialogista.
Ensimmäisellä
tallennuskerralla valittaessa Tiedosto/Tallenna
saadaan hiukan yllättäen yllä oleva tallenna
nimellä –dialogi.
Tiedosto-valikossa olevaan Tallenna nimellä… -valintaa ei kuitenkaan käytetä normaalisti tallentamiseen, vaan nimenomaan tätä tallenna-valintaa. Tallenna nimellä on tarkoitettu tilanteeseen, jossa vanhaan tiedostoon on tehty muutoksia, mutta se kuitenkin halutaan säilyttää sellaisenaan tulevaa käyttöä varten, eräänlaisena mallitiedostona. Tällöin tiedostolle voidaan antaa uusi nimi.
Tallennus kannattaa tehdä alussa nyt esitettävässä järjestyksessä. Myöhemmin taitojen karttuessa tietyt vaiheet voi ohittaa. Itse asiassa myös tiedoston avaaminen voidaan tehdä samoin kuin tiedoston tallentaminen.
Kohteelle
tarkoitetaan levyasemaa ja kansiota (hakemistoa) minne tiedosto halutaan
tallentaa. MS-Office –paketissa kohteen valintaa on helpotettu siten, että ko.
ohjelmat tallentavat aina C:\Omat tiedostot
–kansioon. Alussa kaikki tiedostonsa voi tallentaa sinne, mutta kokemuksen ja
kenties samalla tiedostojen lukumäärän kasvaessa, voi olla tarpeen tiedostojen
ryhmittely eri kansioihin.
Lisäksi on tilanteita, joiden vuoksi on hyvä osata valita kohde myös itse. Esimerkiksi tilanne, jossa viimeksi on tallennettu eri kansioon. Tällöin Word ehdottaa myös seuraavan tallennuksen yhteydessä tätä samaa viimeksi käytettyä kansiota. Toinen tilanne on tiedoston avaus. Haluttu tiedosto ei välttämättä sijaitse C:\Omat tiedostot –kansiossa. Myös haluttaessa ottaa tiedosto mukaan, täytyy käyttäjän osata tallentaa tai kopioida tiedosto levykkeelle eli A:\-asemaan.
Kohteen valinta on itse asiassa yksi syvällisimmistä asioista tietokoneen käytön kannalta. Tehokkaan ja tarkoituksen mukaisen käytön kannalta se on syytä opetella myös ymmärtämään syvällisesti
Ø Valitse ensin asema, jonne halutat tallentaa.
Ø 3½-Levyke (A:) tallennettaessa levykkeelle
Ø (C:) tallennettaessa kovalevylle, kuten kuvassa
Ø Tämän jälkeen kaksoisnapautetaan kansiota, johon halutaan tallentaa. Kuvassa Omat-kansiota
Ø Kansioiden sisällä voi olla vielä muitakin kansioita, kuten kuvassa Äänekoski ja sen alla vielä Oppaat-kansio
Ø

Nyt kohteeksi on valittu C:\Omat\Äänekoski\Oppaat.
Tässä tiedoston sijainnin ilmoittavassa esitystavassa ensin on asematunnus ja
kaksoispiste, jonka jälkeen kansiot on erotettu takakenoviivalla \.
Hakemistorakennetta voidaan esittää myös piirroksen avulla yllä olevaan tapaan.
Windows 95&98&XP –käyttöjärjestelmissä tiedoston nimi voi olla pituudeltaan peräti 255 merkkiä. Merkeiksi kelpaavat kirjaimet ja numerot, mutta esimerkiksi merkit: * ja / eivät kelpaa. Tiedoston tarkenne on pituudeltaan kolme merkkiä. Tiedoston nimi ja tarkenne erotetaan toisistaan pisteellä.
Kuvassa tiedostolle on annettu nimeksi Word -97. Word antaa tiedostolle automaattisesti tiedostotarkenteen, joka on doc. Tiedoston täydellinen nimi siis on Word 97.doc. Tiedoston täydellinen paikka ulkoisessa muistissa on C:\omat\äänekoski\oppaat\Word 97.doc.
Tallennusmuotoa ei tavallisesti tarvitse muuttaa. Esimerkiksi tässä tapauksessa tallennusmuoto on automaattisesti Word-asiakirja. Tämä tarkoittaa sitä, että tiedosto tallennetaan Word -97:n ymmärtämässä tiedostomuodossa.
Tilanne, jossa tallennusmuotoa muutetaan on yleensä seuraavan kaltainen. Kotona oleva Word-versio on vanhempi kuin työpaikalla oleva. Niinpä työstä kotiin tuodut Word-tiedostot eivät avaudu kotikoneen Wordilla. Tämä ongelma voidaan kiertää siten, että valitaan tallennusmuodoksi jokin edellinen Wordin versio. Ainut haittapuoli tässä on se, että aivan kaikki muotoilut eivät välttämättä tallennu vanhemman version tallennusmuodossa.
Tallennuksen asetuksissa on muutama mielenkiintoinen valinta, joiden olemassa oloon on syytä tutustua.
Valinta: Luo aina varmuuskopio tallentaa tiedostosta varmistustiedoston, josta on hyötyä esimerkiksi Windowsin jumittuessa.
Myös valinta: Tallenna automaattisesti on tehty mm. tilannetta varten, jossa Windows jumittuu.
Vielä yksi hyödyllinen valinta: Upota True Type –fontit. Tätä kannattaa käyttää silloin kun kuljettaa asiakirjoja koneesta toiseen ja eikä ole varma, onko koneessa fontteja, joilla jotkin hienot muotoilut on tehty.
Salasanaa ei kannata juuri koskaan antaa tiedostolle. Usein käy niin, että se unohtaa, mutta toiseksi se on monta kertaa todella tehoton suojauskeino.
Tallenna versio dialogissa voi antaa kommentteja versiosta. Tarvitaan ehkä jossain todella vakavamielissä kirjoittelussa, jossa esimerkiksi eri versioiden erottaminen toisistaan on tärkeää.
Asiakirjan avaaminen tapahtuu aivan samankaltaisesta dialogista kuin sen tallentaminenkin. Työjärjestyskin on sama eli ensin valitaan kohde, jonka jälkeen kaksoisnapautetaan mahdollisesti kansioita, joiden sisällä tiedosto on ja kun tiedosto on saatu näkyviin kaksoisnapautetaan myös sitä, jolloin se avautuu. Ainoa ero tiedoston tallennus –dialogiin on tiedoston etsimiseen liittyvät valinnat.
Tulostus voidaan valita valikosta Tiedosto/Tulosta tai näppäimistöltä Ctrl+P. Painettaessa Vakio-työkalurivistä tulostimen kuvaa tapahtuu tulostus välittömästi oletusarvoilla, muutoin saadaan alla oleva dialogi.
Tästä kohdasta nähdään onko oikea kirjoitin valittu. Joskus tietokone voi olla kytketty useisiin erilaisiin kirjoittimiin.

Tulostus voidaan myös ohjata tiedostoon, jos kirjoitinta ei ole käytettävissä,
jonka jälkeen tiedosto voidaan kopioida suoraan kirjoittimelle jossain muualla
siten, että alkuperäiset muotoilut säilyvät.
Tästä kohdasta päästään vaikuttamaan tulostimen ominaisuuksiin ja asetuksiin.
Tässä on neljä eri valintaa. Valinta Kaikki tulostaa loogisesti koko asiakirjan. Nykyinen sivu tulostaa sivun, jolla kursori on. Kohdasta sivut voidaan valita pilkulla erottaen ne sivut, jotka halutaan tulostaa tai antaen alku ja päätepiste tai vain pelkkä alkupiste.
Kopiot kohdasta voidaan valita, että tulostuksesta otetaan kopioita, vaikka tulostin ei mikään kopiokone olekaan. Lajittele valinnalla määrätään lajitellaanko kopiot nipuittain vai sivuittain.
Tulostusvalinta kohdasta määrätään mikä osa asiakirjasta tulostetaan. Yleensä tulostetaan tietenkin itse asiakirja, mutta joskus tarvitaan tulostusta mm. tyyleistä, kommenteista tai asiakirjan ominaisuuksista.
Tulosta kohdasta valitaan tulostetaanko asiakirja vai vain parittomat tai parilliset sivut.

Kohdasta asetukset voidaan asettaa alla olevassa kuvassa näkyvät vaihtoehdot.
· Luonnos tarkoittaa huonompaa tulostustarkkuutta kuin normaalista.
· Päivitä kentät tarkoittaa sivunumeroja, sisällysluetteloja yms. ja niiden päivittämistä tulostamisen yhteydessä.
· Taustatulostus valitaan silloin, kun ei haluta muun työskentelyn keskeytyvän tulostettaessa.
· Oletuslokero voidaan vaihtaa tulostettaessa kalvoja ja tarroja, jolloin voidaan käyttää määrittelyä käsinsyöttö. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjoitin pysähtyy ja vaatii paperin laittamista erikseen tulostimeen.
Tekstinkäsittelyssä on muutamia periaatteita, joita ei koskaan pidä rikkoa:
+ Sanojen välissä on vain yksi välilyönti. Kappaleiden välissä voi olla yksi tyhjä rivi tai kappaleen ensimmäinen rivi voidaan sisentää, jolloin tyhjää riviä ei tarvita.
+ Rivinvaihto tapahtuu automaattisesti, kun kursori saavuttaa paperin oikean reunan marginaalin. Älä koskaan katkaise liian leveää riviä Enter-näppäimellä! Jos tarvitaan kapeampaa tekstiä, niin kavennetaan marginaaleja tai sisennetään, mutta ei missään nimessä lisätä rivinvaihtoja. Myös sivun vaihto tapahtuu automaattisesti.
+ Välimerkit ovat kiinni vasemmalta puolelta sanassa ja niiden jälkeen on yksi välilyönti.
+ Vain kappaleiden väli asetetaan Enter-näppäimellä, ei koskaan rivinvaihtoa.
+ Tekstinkäsittelyssä ei myöskään koskaan käytetä kirjoituskoneista tuttua sarkainta tai välilyönneillä sisentämistä, vaan aina sisennystoimintoa.
+ Tallenna teksti heti kirjoittamisen alussa, kun olet kirjoittanut vasta muutaman rivin. Jos tallentaminen syystä tai toisesta epäonnistuu, niin et menetä koko työtäsi, vaan vain muutaman rivin. Tallenna työsi aina myös ennen suuria muutoksia, kuten tulostusta tai taulukon lisäystä.
+ Kaikki usein toistuvat toiminnot tulisi tehdä erilaisten tyylien kautta, varsinkin pitkissä dokumenteissa.
+ Älä koskaan tee sisällysluetteloa, otsikoiden numerointia tai hakemistoa käsin.
Word -97 on oletuksen ns. lisäystilassa, jolloin kirjoitettava teksti siirtyy kursorin edellä. Tekstiä voidaan kirjoittaa, kun työtilassa kursori on vilkkuva pystyviiva.
Word -97:llä kirjoittamista on helpotettu siten, että jos pisteen jälkeen on välilyönti, niin seuraava sana korjataan automaattisesti alkavaksi isolla alkukirjaimella, jos kirjoittaja ei ole huomannut näin tehdä.
Osa esiteltävistä näppäinyhdistelmistä toimii myös kaikissa Windows-ohjelmissa, joten niitä kannattaa kokeilla aina.
|
Toiminto |
Näppäinyhdistelmä |
|
Kursoria edeltävä merkki |
Del-näppäin |
|
Kursorista seuraava merkki |
Delete-näppäin |
|
Sanan osan poisto kursorista vasemmalle |
Ctrl + Del |
|
Sanan poisto kursorista oikealle |
Ctrl + Delete |
|
Sivun loppuosan poisto |
Ctrl + Alt+
Delete |
HUOMIOI! Jos alue on valittu, ts. maalattu, niin alue korvautuu seuraavaksi painettavalla näppäimellä. Esimerkiksi painettaessa k-kirjainta valittu alue korvautuu k-kirjaimella. Tämän tavan etuna on se, että aluetta ei tarvitse erikseen poistaa, niin kuin monella on tapana.
Word -97 pystyy palauttamaan useita kymmeniä poistoja. Valikosta kohdista Muokkaa ja Palauta löytyy tämä toiminto.
Toiminnon voi valita joko valikosta tai työkalurivistä, mutta kaikkein nopein tapa valita kumota-toiminto on suoraan näppäimistöltä.
|
Toiminto |
Windows |
Microsoft |
Työkalurivi |
|
Edellisen toiminnon kumoaminen |
Alt +
Del
|
Ctrl +
Z
|
|
Tekstissä voidaan liikkua joko hiirtä tai vierityspalkkeja käyttäen tai sitten näppäimistöltä. Tavallisinta on käyttää nuolinäppäimiä, joilla liikutaan merkki kerrallaan joko vasemmalle tai oikealle, tai rivi kerrallaan joko ylös tai alas. Muita käytännöllisiä liikkumistapoja seuraavassa taulukossa:
|
Toiminto |
Näppäin |
Toiminto |
Näppäin |
|
Sana kerrallaan oikealle |
Ctrl + Þ |
Näyttö kerrallaan ylöspäin |
Page Up |
|
Sana kerrallaan vasemmalle |
Ctrl + Ü |
Näyttö kerrallaan alaspäin |
Page Down |
|
Rivin alkuun |
Home |
Asiakirjan ensimmäiselle riville |
Ctrl + Home |
|
Rivin loppuun |
End |
Asiakirjan viimeiselle riville |
Ctrl + End |
Haluttaessa tehdä tekstille muutoksia pitää muutettavan tekstin olla valittu, ellei haluta muutoksien vaikuttavan koko asiakirjaan.
Yksi tapa valita tekstiä on siten, että viedään hiiren kursori valittavan sanan eteen, painetaan hiiren vasen nappi pohjaan ja liikutetaan hiiren kursoria oikealle, jolloin valittava alue värjääntyy. Kun haluttu alue on kokonaan valittu, niin päästetään hiiren vasemmasta napista irti ja valitaan haluttu muutos, joka tällöin vaikuttaa vain valittuun alueeseen.
Toinen tapa on tehdä valitseminen suoraan näppäimistöltä:
|
Toiminto |
Näppäimet |
|
Merkin valinta kursorista oikealle |
Shift + Þ |
|
Merkin valinta kursorista vasemmalle |
Shift + Ü |
|
Valinta kursorista alkaen rivin loppuun |
Shift + End |
|
Valinta kursorista alkaen rivin alkuun |
Shift + Home |
|
Sanan valinta |
Shift + Ctrl + Þ |
Kun teksti on valittu se voidaan kopioida, siirtää tai poistaa. Merkkien poistamisesta enemmän seuraavassa luvussa, mutta valittu alue voidaan poistaa painamalla jotain merkkiä, Del- tai Delete-näppäintä, jolloin ko. alue korvaantuu sillä
Tekstin kopiointia tarvitaan esimerkiksi siirrettäessä tekstiä asiakirjasta toiseen. Kun alue on valittu, voidaan kopiointi suorittaa joko näppäimistöllä tai hiirellä. Painettaessa näppäimiä Ctrl+C tai Ctrl+Insert tai valittaessa hiirellä Muokkaa/Kopio tai painettaessa Vakio-työkalurivistä kopiointi painiketta valittu tieto siirtyy leikepöytä (Clipboard) nimiseen ohjelmaan, jossa se yleensä säilyy seuraavaan kopiointiin saakka. Tämän jälkeen kursori siirretään paikkaa, johon kopioitu teksti halutaan liittää ja valitaan Ctrl+V tai Muokkaa/Liitä, jolloin tekstin pitäisi ilmestyä kursorista alkaen.
Tekstin siirtämien eli leikkaaminen on muuten samanlaista kuin kopioiminen paitsi että siinä käytetään näppäimiä Ctrl+X tai Vaihto+Delete tai toimintoa Muokkaa/Leikkaa. Lisäksi erona on myös se, että siirrettävä teksti häviää leikepöydälle siirtokohdasta. Liittämien tapahtuu samalla lailla kuin kopioimisessakin.
Tekstiä voidaan siirtää myös raahaamalla, jolloin hiirellä tartutaan valitusta alueesta kiinni ja raahataan se haluttuun paikkaan. Tämä keino ei ole hyvä, jos siirrettävä alue on iso, mutta esimerkiksi sanojen siirto on ehkä nopein tehdä näin.
Tekstin muotoilulla tarkoitetaan tekstin ulkonäön muuntamista eri tavoilla. Haluttaessa muuttaa tietyn sanan muotoilua valitaan tämä ensin. Sen jälkeen annetaan komento Muotoile/Fontti, jolloin saadaan fontin muutokset mahdollistava dialogiboksi. Dialogista nähdään, että lähes kaikkia tekstin ominaisuuksia voidaan muuttaa.
Varoituksena sanottakoon, että yhtä dokumenttia kohden ei pitäisi käyttää kuin enintään viittä tai kuutta tehokeinoa. Käytettäessä useampia tehokeinoja tekstin luettavuus kärsii.

Seuraavana on esitelty esimerkkejä siitä, minkälaisia muutoksia
fonttidialogista voidaan tehdä.
Normaali, kursivoitu, lihavoitu ja lihavoitu ja kursivoitu.
6, 8, 10, 12, 14, 16, 22, 36, 48, 72, 100, 160
Yksinkertainen, vain sanat, kaksinkertainen, piste, paksu, katkoviiva, piste viiva, piste piste viiva, aalto
Yliviivaus, Kaksoisyliviivaus, yläindeksi,
alaindeksi, varjostus, ääriviiva, kohokuvio, kaiverrus, kapiteelit, kaikki isolla
Esimerkiksi Pinta-ala on 100 m2.
Käytettävissä olevien fonttien lukumäärä riippuu siitä, että kuinka paljon fontteja on asennettu tietokoneeseen. Fontteja voi ostaa, tehdä itse tai kopioida internetistä. Fontin vaikutusta tekstiin voi katsella dialogiboksissa olevasta esimerkkitekstistä.
Tässä muutamia esimerkkejä muutamista yleisimmistä fonteista.
Agaramond
Arial
Arial Black
Arial Narrow
Bookman Old
Style
Brush
Courier
Courier New
Helvetica
Modern
Roman
Tahoma
Terminal
Times
Times New Roman
Tms Rmn
Wide Latin
Eri tasausvaihtoehdot tehdään valikkokomennolla Muotoile/kappale/Tasaus. Nopeimmin tasauksen muutto käy kuitenkin työkalurivistä.
Luettavuuden kannalta tekstin tasaus on tärkeä asia. Tekstin voidaan tasata joko vasemmalle, oikealle, keskelle tai sen molemmista reunoista.
Tämä on keskellä!
Suomen kielessä, käytettäessä molempien reunojen tasausta, kannattaa valita tekstin tavutus, jolloin pitkät sanat eivät aiheuta suuria sananvälejä kappaleissa.
Punainen, keltainen, vihreä, syaani, sininen ja vaaleanpunainen.
Punainen, keltainen, vihreä, syaani, sininen ja vaaleanpunainen.
Merkkivälin avulla määritellään merkkien etäisyys toisistaan leveyssuunnassa.
Normaalia tekstiä
Hieman harvennettua tekstiä Harvennus 3 pistettä
Harvennettua Harvennus 14 pistettä
Hieman tihennettyä
tekstiä Tiivistys 1 pistettä
Tihennettyä tekstiä. Tiivistys 1,75 pistettä
![]() |
Kappaleiden muotoilu aloitetaan siten, että viedään kursori kappaleeseen ja annetaan valikkokomento Muotoile/Kappale. Kappale-dialogissa on kaksi välilehteä.
Haluttaessa osaan asiakirjaa kapeampia kappaleita käytettään sisennystä. Sisennys voidaan valita hiirellä viivaimesta tai komennolla Muotoile/Kappale.
Tämä teksti on vasemmalle sisennettyä 4 cm. Tämä teksti on vasemmalle sisennettyä. Tämä teksti on vasemmalle sisennettyä. Tämä teksti on vasemmalle sisennettyä. Tämä teksti on vasemmalle …
Tämä teksti on sisennetty sekä vasemmalta 5 cm että oikealta 2 cm. Tämä teksti on sisennetty sekä vasemmalta että oikealta. Tämä teksti on sisennetty sekä vasemmalta että oikealta…
Tämän tekstin ensimmäinen rivi on sisennetty 1,5 cm. Tämän tekstin ensimmäinen rivi on sisennetty. Tämän tekstin ensimmäinen rivi on sisennetty. Tämän tekstin ensimmäinen …
Riippuva sisennys Tämä teksti on tehty riippuvalla sisennyksellä 4 cm. Riippuva sisennys saadaan aikaan siten, että kirjoitetaan sivuotsikko (tässä tapauksessa riippuva sisennys) ja painetaan Sarkain-näppäintä, jonka jälkeen voidaan antaa Muotoile/Kappale –komennolla riippuva sisennys tai näppäimillä Ctrl+t+t tai viivaimesta hiirellä asettelemalla.
Tässä kappaleessa taas on ns. negatiivinen sisennys 4 cm, josta käytetään mm. lähdeluetteloissa. Tämä sisennys on itse asiassa riippuva sisennys ilman Sarkain-näppäintä. Tässä sisennysmuodossa kappaleen ensimmäinen rivi on normaali ja seuraavat rivit on sisennetty.
Sivun asetuksia muutetaan komennolla Tiedosto/Sivun asetukset… . Ilmestyvässä dialogissa on neljä välilehteä.
·

Reunukset-välilehdellä muutetaan mm.
marginaalien kokoa. Marginaalit
tarkoittavat tyhjää tilaa tekstin ja paperin reunuksen välissä joko vasemmalla,
oikealla, ylhäällä tai alhaalla.
· Paperin koko –välilehdellä voidaan määritellä paperin suunta vaaka vai pysty ja paperin koko. Yleensä tulostettaessa käytetään A4-kokoista paperia, mutta esimerkiksi kirjekuoret ja tarra-arkit voivat olla erikokoisia, siis pienempiä. Tulostimet vielä harhoin pystyvät tulostamaan suuremmalle paperille kuin A4.
· Lähde- ja Sivun asettelu –välilehtiä tarvitaan harvemmin perustekstinkäsittelyssä.
Halutun tekstin etsiminen aloitetaan antamalla valikkokomento Muokkaa/Etsi tai Muokkaa/Korvaa tai suoraan näppäimistöltä Ctrl+F tai Ctrl+H.
Etsittävän tekstin korvausta käytetään esimerkiksi silloin, kun on kirjoitettu jokin sana systemaattisesti väärin tai on käytetty lyhennettä. Esimerkiksi srk, joka on helppo ja nopea kirjoittaa, voidaan etsiä ja korvata sanalla seurakunta.

Valinta Korvaa, korvaa aina yhden
srk-lyhenteen kerrallaan, jonka jälkeen voidaan painaa uudelleen
korvaa-näppäintä, mutta valinta Korvaa
kaikki korvaa kaikki yhdellä kertaa kursorista eteenpäin.
Painikkeesta Lisää saa laajemman Etsi ja korvaa -dialogin. Tällöin painike muuttuu Vähennä nimiseksi. Täältä voi mm. määrätä etsintäsuunnan, eteen- vai taaksepäin tai kaikki, myös erilaisia muotoiluja ja muita erikoismerkkejä voi etsi ja korvata.
Palstat elävöittävät tekstiä ja tekevät siitä luettavamman. Palstoitettaessa käytetään joko sanomalehtityyppisiä tai rinnakkaisia palstoja. Sanomalehtipalstassa teksti juoksee ensin ensimmäisen palstan loppuun ja siirtyy sitten toisen palstan alkuun. Rinnakkaisia palstoja tarvitaan silloin kun vasen ja oikea kuuluvat yhteen siten, että vierekkäin olevien tekstin tulee aina pysyä rinnakkain.

Valitse teksti, jonka haluat palstoittaa ja anna valikkokomento Muotoile/Palstat. Valitse palstojen
määrä, ovat palsta symmetriset ja aseta palstojen väli.
Kun Word käynnistetään, niin samalla avautuu oletuksena oleva asiakirjapohja: Tyhjä asiakirja. Word:ssä on kuitenkin valmiina suuri määrä muitakin asiakirjapohjia. Niitä voidaan valita valikosta Tiedosto/Uusi, sieltä löytyy mm. pohjia fakseille, kirjeille, hakemuksille, kalentereille ja lukujärjestyksille jne.
Asiakirjapohjiin voidaan liittää erilaisia täyttömakroja, jotka kyselevät esimerkiksi henkilötiedot ja sijoittavat ne valmiiksi asiakirjaan oikeille paikoille. Lisäksi pohjiin liittyy usein myös tyylejä, joista enemmän seuraavasta.
Wordin oletusasiakirjapohjassa on Otsikko 1-, Otsikko 2-, ..., Otsikko 5 -tyylit ja näiden lisäksi on normaali-tyyli.
Miksi tyylejä kannattaa käyttää? Niin kuin edeltä huomataan, niin yhdellä valinnalla saadaan monta toimintoa aikaan. Myöskin jos jälkeenpäin halutaan muuttaa esimerkiksi otsikot eri kokoisiksi, tarvitsee tehdä vain yksi muutos tyyliin, jolloin kaikki tällä tyylillä tehdyt otsikot muuttuvat yhtä aikaa.
Tyylien muokkaaminen voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Joko valikosta komennolla Muotoile/Tyyli tai sitten muokkaamalla aluetta, johon vaikuttaa tietty tyyli ja valitsemalla tyylin uudelleen. Tällöin saadaan seuraava dialogi, johon voidaan vastata tarkoituksen mukaisella tavalla.

Edellä esitelty tapa muokata tyylejä ei onnistu Normaali-tyylillä, vaan sen
muutokset täytyy tehdä valikkokomennolla.
Seuraavana esitellään automaattinen otsikoiden numerointi ja merkitseminen sisällysluetteloon. Juuri nämä toiminnot kannattaa sijoittaa samaan otsikko-tyylin.
Ensimmäiseksi määritellään millainen numerointi automaattisesti päivitettäviin otsikoihin tulee, esimerkiksi Otsikko 1 -tyyliin. Valitaan Muotoile/Tyyli/Otsikko 1/Muokkaa/Muotoilu/Numerointi/Monitasoinen.
Toinen vaihtoehto on muokata suoraan otsikkoa. Kirjoitetaan ensin otsikko ja valitaan Muotoilu-työkalurivistä tyyli: Otsikko 1. Tavanomaisten fontti ym. muotoilujen lisäksi voidaan valita Muotoile/Luettelomerkit ja numerointi/Monitasoinen. Kun oikea numerointi on saatu aikaan valitaan uudelleen tyyli: Otsikko 1, jonka jälkeen valittaessa aina tämä tyyli saadaan automaattisesti numeroituva otsikko. Näin määritellään muutkin Otsikko 2 -,…, Otsikko 4 –tyylit.

Orpo- ja leskirivit tarkoittavat kappaleiden tekstejä, jotka jäävät yksinään
joko sivun ylä- tai alareunaan. Esimerkiksi pelkän otsikon jääminen sivun
alareunaan saattaa häiritä tekstin ymmärtämistä.
Määrittely, joka estää orpo- ja leskirivit, tehdään valikkokomennolla Muotoile/Kappale/Tekstin käsittely. Tämä määrittely kannattaa tehdä Otsikko- ja Normaali-tyyleihin. Otsikko-tyyleihin kannattaa tehdä myös Sido seuraavaan -valinta.
Kirjoittaja voi kuitenkin huomata, että tehty määrittely ei poista leski- ja orporivejä. Tämä johtuu siitä, että useimmat lyövät kappaleiden väliin kaksi kappaleenvaihtoa. Oikea tapa olisi tehdä määrittely, että yhdellä kappaleenvaihdolla tehdään tarvittava väli tai sisennys kappaleiden erottamiseksi toisistaan.
Normaali-tyyliin määritellään valikkokomennolla Muotoile/Kappale/Sisennykset ja välit kappaleiden väliin jää tyhjä tila.

Yllä olevassa kuvassa on määritelty, että ennen ja jälkeen kappaleen tehdään 6
pt:n kokoinen väli, joka vastaa käytännössä yhden kappaleenvaihtonäppäimen tekemään
tyhjää rivi käytettäessä fonttikokoa 12 pt.
Sisällysluettelo luodaan siten, että viedään kursori siihen paikkaan, johon sisällysluettelo halutaan tehdä, esimerkiksi asiakirjan loppuun, ja valitaan valikosta Lisää/Hakemistot ja luettelot/Sisällysluettelo. Tämän jälkeen määritellään, montako tasoa sisällysluettelossa on, yleensä kolme tai neljä.
Hakemisto luodaan samaan tapaan kuin sisällysluettelo tai automaattinen otsikointi eli valitaan hakemistoon merkittävä sana, annetaan komento Lisää/Hakemistot ja luettelot, valitaan välilehti Hakemisto ja painetaan painiketta Merkitse.
Kun kaikki sisällysluettelot yms. on saatu merkittyä, täytyy merkitsemistulokset päivittää. Tämä tapahtuu siten, että viedään hiiren kursori päivitettävän sisällysluettelon päälle ja valitaan Päivitä kenttä. Asiakirjan pituudesta riippuen tämä vie jonkin aikaa.
Tämän jälkeen voidaan joko valita päivitetäänkö pelkät sivunumerot vai peräti koko luettelo.
Kun kaikki on valmista tulostukseen teksti kannattaa, vaikka kuinka lyhytkin oikolukea. Word-ohjelmassahan on oikoluku kokoajan päällä ja toiminnassa. Sen huomaa silloin kun väärinkirjoitetut sanat alleviivataan punaisella aaltoviivalla.
Oikoluku löytyy valikosta Työkalut/Kieliasun tarkistus. Oikoluku voidaan myös käynnistää suoraan näppäimellä F7 tai painamalla väärinkirjoitetun sanan päällä hiiren 2-näppäintä.
Oikoluku tunnistaa tavallisimmat kirjoitusvirheet, mutta esimerkiksi tekstin kielioppia se ei tarkista, kuten englannin kielessä, eikä se tunnista myöskään kaikkia erisnimiä.
Usein
käy siten, että koko teksti alleviivautuu punaisella aaltoviivalla. Tällöin on
yleensä kyse siitä, että oikoluvun kieli on väärä. Kieli vaihdetaan valikosta Työkalut/Kieli/Määritä kieli.
Kun asiakirja avataan seuraavalla keralla, niin kieli voi olla edelleen sama väärä kuin edellisellä kerralla. Tähän ongelmaan auttaa se, että kieli muutetaan oletukseksi kaikkiin asiakirjapohjiin Oletus-painiketta käyttämällä. Kun Yllä olevaan dialogiin vastataan kyllä, ongelman pitäisi olla poissa päiväjärjestyksestä.
Vinkki: Englanninkielisiä tekstejä kirjoitettaessa kannattaa oikoluvunkieli vaihtaa englanniksi, tällöin kirjoitusvirheiden tekeminen on lähes mahdotonta. Englanninkielessä on myös mahdollista tarkistaa tekstin sisältöä koneellisesti.
Taulukot muodostuvat soluista, jotka muodostavat vaakasuunnassa rivejä ja pystysuunnassa sarakkeita. Taulukossa voi olla tekstiä, lukuja ja kuvia. Taulukossa voi myös suorittaa laskentaa.
Ennen taulukon tekoa kannattaa arvioida kuinka monta riviä ja saraketta siinä on. Rivit lasketaan ylhäältä alas ja sarakkeet vasemmalta oikealle. Toki molempia pystytään lisäämään myös jälkeenpäin, mutta etukäteissuunnittelu nopeuttaa työntekoa. Solujen leveyden voi myös antaa etukäteen, mutta korkeus määräytyy automaattisesti solussa olevan tekstin mukaan.

Taulukon tekeminen aloitetaan komennolla Taulukko/Lisää
taulukko tai suoraan Vakio-työkalurivistä, mutta se vaatii hyvää
hiirenkäsittelytaitoa.
Kun kursori on taulukossa, niin valikosta taulukko voidaan valita taulukkoon vaikuttavia komentoja.
Yksinkertaisin tapa lisätä taulukkoon rivejä on painaa Sarkain-näppäintä taulukon viimeisessä solussa. Toinen tapa on antaa komento Taulukko/Lisää rivejä, jolloin tyhjä rivi ilmestyy ennen sitä rivi, jolla kursori oli komennon antohetkellä.
Sarakkeiden lisääminen käy siten, että viedään hiiren kursori taulukon yläreunaa sen sarakkeen kohdalla, jota ennen uusi sarake halutaan. Kun kursori muuttaa muotoaan kuvassa näkyväksi painetaan hiiren 2-näppäintä yleensä oikeanpuoleinen ja ilmestyvästä valikosta valitaan komento Lisää sarakkeita. Sama temppu toimii myös rivien kohdalla.
Taulukossa kannattaa aluksi liikkua hiiren avulla, mutta myöhemmin voi opetella yleisimpiä näppäinkomentoja, joista enemmän seuraavassa taulukossa.
|
Toiminto |
Näppäin |
|
Solu oikealle |
Sarkain |
|
Solu vasemmalle |
Vaihto + sarkain |
|
Solu ylös/alas |
Nuolinäppäimen ylös/alas |
Luetteloiden avulla selkeytetään ja lyhennetään esitystä. Luettelon voi luoda jo kirjoitettaessa tai jälkikäteen.
Wordissa on oletuksena automatiikka joka tunnistaa kirjoitettavat luettelot. Se toimii siten, että aloittaessasi kirjoittamisen numerolla ja pisteellä (.) muodostuu numeroitu luettelo tai aloitettaessa tähtimerkillä (*), muuttuu se luettelomerkiksi.
Jos automaattisen numeroidun luettelon muoto ei miellytä, niin voit komennolla Muotoile/Luettelomerkit ja numerointi saat dialogin, josta numeroittavan valinta on mahdollista.

Kohdasta mukauta, voit vielä itse tehdä sellaisen luettelon, jollaisen
tarvitse.
Ristiviittauksella tarkoitetaan viittausta, joka tehdään tyyliin: ”asiasta tietoja tästä enemmän sivulla 22, kappaleessa II”. Jos asiakirja ei ole vielä valmis tai ristiviittauksia on paljon, niiden oikeiden sivujen katsominen itse on vaivalloista ja epävarmaa.
Annetaan valikkokomento Lisää/Ristiviite, jolloin saadaan seuraavassa kuvassa näkyvä dialogi.
Viittauksen tyyppi –kohdasta voidaan valita viitatanko esimerkiksi numeroituun kohtaan, kuvaan tai otsikkoon.
Lisää viittaus –kohdasta voidaan taas valita (tässä tapauksessa kun kyseessä on numeroitukohta) annetaanko viittaus sivun- vai kappaleennumerona tai tekstinä yllä tai alla.